Arkipäivän idealisti

Paavo Pyykkönen on aina pelastanut kasveja, jotka muut ovat hylänneet. Työssään Pyykkönen tukee nuorten mahdollisuuksia kansainvälisyyteen - erityisesti niiden nuorten, jotka luulevat, ettei kansainvälisyys kuulu heille.

Kukkapenkki kahden kadun keskellä tuo väriä arkeen. Ihmiset pysähtyvät ihastelemaan kukkia. Liikenteenjakajan kukkaistutus kuvastaa Paavo Pyykkösen elämänfilosofiaa.

Monet ihmiset pysähtyvät kiittämään Pyykköstä, hän kertoo. “Yksi nainen kulki tästä kerran ohi, ja palatessaan toi minulle kymmenen euroa uusien kukkien hankintaan”, Pyykkönen hymyilee.

Kukat heijastavat Pyykkösen ruohonjuuritason idealismia. Kun huomaa reaktion kanssaihmisissä, kukat ovat palvelleet tarkoituksensa, hän kertoo. “Ajattele - Suomessa ihmiset pysähtyvät sanomaan, että kiva juttu!”

Paavo Pyykkönen

CIMOssa työskentelevä Pyykkönen pystytti kukkapenkin parin kollegansa kanssa CIMOn ja Opetushallituksen rakennuksen eteen viisi vuotta sitten. Nykyään Pyykkönen huolehtii yksin istutuksista.

Kansainvälisyys kuuluu kaikille

Pyykkönen työskentelee CIMOssa ohjelma-asiantuntijana Nuoriso ja kulttuuri -yksikössä. Pyykkösen työnkuvaan kuuluvat esimerkiksi nuorisovaihto-ohjelmat. Nuorisovaihdot ovat mahdollisuus nuorille itse suunnitella ja toteuttaa kansainvälinen tapaaminen jonkin heitä kiinnostavan aiheen pohjalta.

Työskenteleminen yhteisen projektin parissa kehittää nuorten sosiaalisia taitoja, ja yhteydenpito eri maissa asuvien ryhmien välillä harjaannuttaa kielitaitoa, Pyykkönen kertoo. Samalla nuoret huomaavat, etteivät olekaan niin erilaisia, vaikka elävät erilaisissa maissa ja kulttuureissa.

Ruohonjuuritason toiminta edistää konkreettisesti erilaisuuden ymmärtämistä. Pyykkönen sanoo, että kulttuurienvälinen toiminta itse asiassa vahvistaa kansallista identiteettiä, koska se saa ihmiset pohtimaan syvemmin oman kulttuurinsa merkitystä.

Pyykkönen korostaa, että kansainvälisyys kuuluu kaikille. Hän kokee, että erityisesti niitä nuoria on tärkeä tukea kansainvälisyyteen, joiden on muuten vaikea osallistua. Ehkä he kuuluvat johonkin vähemmistöön - tai ehkä he eivät ole koskaan tulleet ajatelleeksi, että heillä olisi oikeus kansainvälisyyteen.

Nuorisovaihdolla tai muulla kansainvälisellä kokemuksella, kuten vapaaehtoistyöllä ulkomailla, voi olla valtavan suuri merkitys nuoren ihmisen elämän suunnan muotoutumisessa. “On huikean voimaannuttavaa nuorelle, kun hän huomaa, että hän pärjää vaikkapa vapaaehtoistyössä ulkomailla. Hän itsenäistyy ja hänen itsetuntonsa vahvistuu”, Pyykkönen sanoo.

Kosmopoliitin työtä

Pyykkönen itse opiskeli englantilaista filologiaa Oulun yliopistossa. Hän kuitenkin totesi, että on enemmän tekijä kuin lukija.

Pyykkönen päätyi töihin yliopistolle hoitamaan Erasmus-vaihto-opiskelijoiden asioita. Lopulta Pyykkönen tuli työskentelemään vaihto-opiskelijoiden kielikurssien parissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukseen CIMOon.

“Auttaa paljon, että voin tässä työssä toimia sellaisten arvojen puolesta, joiden takana itse seison”, Pyykkönen kertoo.

Pyykkönen hymyilee muistellessaan, että aikoinaan yliopisto-opintoja aloittaessaan hän ajatteli, että hänestä tulee yliopiston myötä hyvin kosmopoliittinen. Niin ei ehkä välittömästi tapahtunut, mutta nyt Pyykkönen tekee hyvin kansainvälistä työtä. Hänellä on kollegoita kaikissa Euroopan maissa. “On hienoa huomata, että samaa työtä tehdään muuallakin, ja että ihmiset ympäri Eurooppaa haluavat edistää samoja asioita”, Pyykkönen myhäilee.

Heikomman puolella

"Olen aina ollut tuhoontuomittujen kasvien pelastaja”, Pyykkönen virnistää. Hän kertoo pelastaneensa anopinkielen Oulun yliopiston hallintoviraston tiloista ja kirjovehkan CIMOsta. Niitä oltiin heittämässä pois, mutta Pyykkönen ei tohtinut jättää kasvipoloja kohtaloonsa. “Kasvi on elävä olento: se pitää pelastaa, jos se suinkin on mahdollista”.

Pyykkösestä huokuu se, että hän on heikomman puolella. Hän kertoo, että tietää omasta kokemuksestaan sen, että kuka tahansa voi syrjäytyä. Siitä syystä hän kokee, että avun ja tuen antaminen toisille on niin arvokasta. “Toivoisin, että muilla ei tarvitsisi olla niin vaikeita kokemuksia, kuin itsellä on ollut”.

Tätä pyrkimystä Pyykkönen on päässyt toteuttamaan työssään maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa. Pyykkönen huomauttaa, että monilla näistä nuorista ei ole esimerkkejä, jotka innostaisivat heitä tavoittelemaan hyviä asioita elämässä.

Koulussakin maahanmuuttajataustaisia oppilaita on monesti ohjattu esimerkiksi opiskelemaan lähihoitajiksi, vaikka nuorella olisi enemmän kunnianhimoa. “On hienoa lukea maahanmuuttajataustaisten abien haastatteluita, kun he sanovat, että haluavat lääkäriksi tai juristiksi”, Pyykkönen myhäilee.

Paavo Pyykkönen

Kansainvälisyys voimaannuttaa

Pyykkönen itse suunnitteli uraa teatterissa. Pitkäaikainen harrastus muuttui ammattimaisemmaksi, kun Pyykkönen opiskeli alaa ammattikorkeakoulussa. Elämä vei erilaiseen suuntaan, mutta Pyykkönen ammentaa teatteritaustastaan jatkuvasti työssään nuorten kanssa. Draamalliset taidot ovat kullanarvoisia, kun innostaa erilaisista taustoista tulevia nuoria osallistumaan.

Teatterissa kehittyneet draamataidot ovat hyvä esimerkki sellaisesta perinteisen työelämän ulkopuolella syntyneestä osaamisesta, jonka kuvaamiseen Europassi on toimiva työkalu.

CIMOssa on käytössä Youthpass, jonka voi saada Erasmus+-ohjelman nuorisohankkeista. Nuori voi pohtia kerryttämäänsä osaamista dialogissa ohjaavan aikuisen kanssa ja kerätä sitä Youthpassiin, jonka voi liittää osaksi Europassia.

Ajatus voimaannuttamisesta ja voimaantumisesta nousee toistuvasti pintaan keskustelussa Pyykkösen kanssa. Jokainen nuori tarvitsee kokemuksia pärjäämisestä ja siitä, että kelpaa. Yhteiset projektit voivat kaataa paremmin ja heikommin pärjäävien nuorten välisiä raja-aitoja. Vapaaehtoistyö tai vaihto ulkomailla voi avata maailmaa aivan uudella tavalla.

Pyykkösellä on tästä omakohtaista kokemusta. Hän oli opiskeluaikanaan vaihdossa Keelen yliopistossa Britanniassa. Hän kertoo, että lähtiessään ulkomaille hänestä tuntui, ettei elämällä ollut suuntaa.

“Yhtäkkiä huomasin, että pärjäsin opinnoissa ja sain paljon kavereita muista vaihto-opiskelijoista, jotka olivat samanlaisessa elämäntilanteessa”, hän muistelee. “Palasin eri ihmisenä”.

Paavo PyykkönenPaavo Pyykkönen on aina pelastanut kasveja, jotka muut ovat hylänneet. Työssään Pyykkönen tukee nuorten mahdollisuuksia kansainvälisyyteen.

Teksti: Juha Rudanko

Kuva: Samuli Siirala

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.