Yhtenä viikonloppuna lomareissulla Budapestissa Susanna Koskimaalle tuli tunne, että tässä kaupungissa voisi asua. Koskimaa toteutti ajatuksen lähtemällä Budapestiin Erasmus-vaihtoon kevätlukukaudeksi 2013.

Koskimaa opiskelee yleistä kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa, ja viimeistelee parhaillaan graduaan.

Ajatus ulkomaille lähtemisestä oli muodostunut jo opintojen alkuvaiheessa. Erasmus-vaihto vaikutti helpolta tavalta hankkia kansainvälistä kokemusta. “Mahdollisuus opiskella paikallisten opiskelijoiden kanssa ja päästä sisälle paikalliseen elämään tuntui liian hyvältä jättää väliin”, Koskimaa pohtii.

Päätös lähteä Budapestiin syntyi fiiliksen pohjalta, hän sanoo. Päätöstä helpotti se, että Budapestissa pystyi opiskelemaan kirjallisuustiedettä englannin kielellä. Unkarissa asumisessa oli myös käytännön etuja: sijainti Euroopan keskellä teki matkustamisesta helppoa, ja maassa oli edullista asua.

Lukiomaista opiskelua

Koskimaa nautti ajastaan Budapestissa, mutta se ei täysin vastannut odotuksia. Hän ei tutustunut paikallisiin opiskelijoihin niin paljon kuin oli toivonut; vapaa-aika kului pitkälti vaihto-opiskelijaporukoissa.

Unkarilaisilla opiskelijoilla oli yllättävän vähän vapaa-aikaa. Monet heistä asuivat Budapestin ulkopuolella, eikä heillä ollut juurikaan mahdollisuuksia viettää aikaa pääkaupungissa.

Opiskelu oli koulumaisempaa kuin Suomessa. “Välillä se muistutti lukio-opiskelua, kun opettajat yrittivät saada selville, olivatko opiskelijat edes lukeneet käsiteltävän oppikirjan. Tenteissä testattiin yksityiskohtien muistamista, kun Suomessa korostetaan kokonaisuuksien hallintaa”, Koskimaa muistelee.

Yliopistolla myös kuohui. Opiskelijat olivat tyytymättömiä koulutuspolitiikan muutoksiin. Opiskelijat valtasivat yliopiston tiloja, ja yliopiston alueella järjestettiin paljon mielenosoituksia. “Tämä ilmapiiri varmasti myös vaikutti unkarilaisten opiskelijoiden motivaatioon”, Koskimaa sanoo.

Kielitaito kehittyy nopeasti

Vaihtokokemus alkoi intensiivisesti. Kahden viikon kielikurssi alkoi heti, kun Koskimaa saapui maahan. Päivisin opiskeltiin unkaria kahdeksan tuntia, iltaisin oli vapaa-ajan ohjelmaa; kaikki aika vietettiin samassa porukassa.

Oppi upposi. Kielikurssi järjestettiin pienessä kaupungissa, jossa harva puhui englantia. Kielen oppimista tehosti se, että kieltä oli pakko käyttää jatkuvasti. Kahden viikon kurssin jälkeen Koskimaa pärjäsi unkarilla jo arkisissa tilanteissa. “Uskomattoman paljon voi oppia niin lyhyessä ajassa!”

Kahden viikon aikana myös sai paljon uusia ystäviä, Koskimaa kertoo. Erasmus-porukan kanssa oltiin lähes vuorokauden ympäri. “Noin intensiivisen jakson jälkeen oli surullista, kun joutui luopumaan ihmisistä, joihin oli juuri tutustunut, kun he lähtivät eri puolille maata”.

Uskaltaudu paikalliseen arkeen

Maailma - tai ainakin Eurooppa - tuntuu vaihdon jälkeen paljon kotoisammalta, Koskimaa kertoo. Kynnys lähteä uudestaan ulkomaille on nyt matalampi. “Oikeastaan se tuntuu samalta, kuin muuttaminen toiseen kaupunkiin Suomessa. Voin samalla tavalla miettiä, muuttaisiko Turkuun vai Pariisiin”.

Graduaan Koskimaa viimeisteli Kööpenhaminassa. Valmistumisen jälkeen tulevaisuus on avoin. “Kulttuurituotanto ja viestintä kiinnostaa. Festarityötä olen jo tehnyt”.

Vaihtokokemus toi lisää rohkeutta ja itsevarmuutta. Se vahvisti tunnetta siitä, että pärjää kyllä - myös vieraalla kielellä. Opiskelu ulkomailla vaikuttaa myönteisesti myös siihen, miten suhtautuu uusiin ihmisiin ja tilanteisiin, Koskimaa pohtii.

Hän kannustaakin vaihto-opiskelua miettiviä opiskelemaan paikallista kieltä, koska se helpottaa luomaan siltoja. Kielen kautta voi paremmin ymmärtää kulttuuria ja saada syvyyttä vaihtokokemukseen.

Koskimaa kannustaa vaihtoon lähteviä tekemään samoja asioita, mitä paikalliset tekevät. Menemään vaikka vapaaehtoistyöhön. “Kaverini olivat vapaaehtoisina paikallisilla elokuvafestivaaleilla - mikä mahdollisuus päästä sisälle paikalliseen elämänmenoon!”

Teksti: Juha Rudanko

Kuva: Samuli Siirala

Erasmus-vaihdon jälkeen maailma tuntuu pienemmältä. Lue miksi vaihto-opiskelu kannattaa.