Kansainvälisyys ei ole keneltäkään pois

Gramoz Shpendille kansainvälisyys on ollut pitkään elämäntapa. Nyt hän edistää sitä myös opiskelijapolitiikan kautta ja vakuuttaa: “Kansainvälisyys ei ole keneltäkään pois, päin vastoin se avaa ovia.”

“Alku oli helppo, jopa liian helppo”, kuvailee Gramoz Shpendi ensimmäistä kosketusta Suomeen ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

“Kosovossa olin tottunut olemaan vain numero, osa valtavaa massaa. Yhtäkkiä olin pienessä Hämeenlinnassa, korkeakoulussa, jossa vuosikurssillamme oli vain 35 oppilasta. Sinuttelimme opettajia ja tunsimme heidät henkilökohtaisesti.”

Se oli iso muutos, mutta kohti parempaa, Shpendi kertoo. Myös modernit opetusmenetelmät miellyttivät.

“Kosovossa opiskelu oli hyvin vanhanaikaisia, pitkälti asioiden ulkoa opettelua.”

Kun Shpendi muutti vuonna 2012 Suomeen, hän muutti samalla myös ensimmäistä kertaa ulkomaille. Muutto ei kuitenkaan ollut ensikosketus muihin kulttuureihin ja kansainvälisyyteen.

Lähtemättömän vaikutuksen teki elokuva-festivaali Dokufest, johon hän osallistui ensimmäisen kerran vapaaehtoisena vuonna 2010.

"Se oli valtavan kansainvälinen tapahtuma. Tuntui kuin koko maailma olisi ollut Kosovossa. Festivaaleilla järjestettiin lukuisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, johon osallistui ihmisiä kaikista maailman kolkista.”

“Se oli myös hetki, jolloin ymmärsin, että haluan jatkossakin elää ja tehdä työtä kansainvälisessä ympäristössä.”

Seuraavina vuosina hän työskenteli jo festivaalin saliteknikkona ja koordinaattorina.

Ulkomaille lähtö oli luonnollinen siirtymä

Kun oli aika hakea opiskelemaan, ulkomaille lähtö tuntui luonnolliselta. Myös kotona kannustettiin hakemaan opiskelupaikkaa ulkomailta.

“Vanhempani elivät nuoruutensa 1970-luvun Jugoslaviassa, jonka passilla pääsi matkustamaan melkein mihin vaan. He todella hyödynsivät mahdollisuutta ja tutustuivat maailmaan.”

Suomi valikoitui lopulta opiskelumaaksi, sillä siinä oli jotain eksoottista.

“Muista vaihtoehdoista minulla oli jo jonkinlainen mielikuva, mutta Suomi oli jotain mystistä ja eksoottista. Suomalaiset kuuluisuudet vaikuttivat nöyriltä ja myös siinä oli jotain kiehtovaa.”

Toinen syy oli tietysti se, että Suomen koulutusjärjestelmällä on maailmalla laadukas maine.

“Siksi päätin hakea tänne, vaikka monet pelottelivat, että täällä on kylmä.”

Hämmenyksiltäkään ei vältytty

Vaikka koulun aloittaminen oli helppoa, aivan kaikki ei ollut vaivatonta.

“Meillä oli tiivis kansainvälinen porukka, mutta suomalaisiin oli vaikeampi tutustua. Päätin osallistua kaikkeen mahdolliseen. Aloitin rugbyn ja kävin jopa kirkon tapahtumissa, vaikka en ole uskonnollinen.”

“Tutustuin eräässä illanvietossa suomalaiseen, joka kutsui minua veljekseen, mutta seuraavana päivänä hän ei edes tervehtinyt. Se oli hämmentävää, vaikka myöhemmin meistä tuli hyviä ystäviä.”

Silti Shpendi haluaa välttää luomasta yleistyksiä. Usein olemme niiden vankeja, vaikka uuteen kulttuuriin kannattaisi tutustua ennakkoluulotta.

“Jokaisen olisi hyvä tehdä omat päätelmänsä. Ilman lukkoon lyötyjä olettamuksia, kulttuuri voi näyttää itsestään aivan uusia puolia.”

Kansainvälisyyden edistämisestä tuli ura

“Kansainvälisyydestä on tullut itselleni niin tärkeää, että haluan edistää sitä myös työkseni”, Shpendi sanoo.

Tätä nykyä hän vastaakin eurooppalaisen opiskelijajärjestön ESU:n (European Student’s Union) kansainvälisyys- ja liikkuvuusasioista. Järjestö on jo itsessään kansainvälisyyden perikuva: työkaverit ovat Iso-Britanniasta, Islannista, Sloveniasta, Kosovosta – oikeastaan joka puolelta Eurooppaa.

“Opiskelijapolitiikkaan lähteminen oli aluksi pelkkä vitsi, kun asetuin ensimmäisen kerran ehdolle paikallisen opiskelijajärjestön ehdokkaana.”

Mutta vitseistäkin voi tulla totta, ja politiikka vei mennessään. Shpendi aloitti alkuvuodesta Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan Samokin hallituksessa ja myöhemmin keväällä hän jo asettui ehdolle sen eurooppalaiseen kattojärjestöön ESU:iin.

“Kun aloitin urani olin ainoa ulkomaalainen ja kollegat joutuivat kääntämään asiakirjoja englanniksi. Koin todella, että kansainvälisyyden edistämiselle oli tilausta.”

Kansainvälisyyden ei tulisi Shpendin mielestä tarkoittaa pelkästään sitä, että muutamme ja liikumme maasta toiseen. Sen pitäisi olla jokaisen ulottuvilla - myös maan rajojen sisällä.

“Kansainvälisyys avaa ovia ja rakentaa siltoja ihmisten välille. Kansainvälisyys ja kulttuurien välinen vuorovaikutus ei ole pois keneltäkään, vaan meillä on mahdollisuus oppia toinen toisiltamme.”

Tulevaisuus vielä tuntematon

Vaikka käynnissä olevat projektit saattavat pitää Shpendin Suomessa vielä lähellä häämöttävän valmistumisen jälkeenkin, myös halu nähdä maailmaa houkuttelee.

“Erityisesti Japani kiinnostaa, mutta rehellisesti sanottuna, tulevaisuus on vielä täysin tuntematon.”

“Voi myös olla, että jonain päivänä palaan Kosovoon. Vaikka Kosovo on tällä hetkellä kehitysmaa, se on matkalla kohti demokraattisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Haluan olla mukana rakentamassa sinne parempaa tulevaisuutta.

Teksti: Eini Nyman

Kuva: Samuli Siirala

Kansainvälisyydestä uransa alkuun päässyt Gramoz Shpendi: ”Kansainvälisyys avaa ovia ja rakentaa siltoja ihmisten välille.”

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen miinus seitsemän?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.