Kansainvälisyys on luonnollinen olotila

Monikulttuurisuuden tulisi Anni Karttusen mielestä olla luonnollinen osa aikuiskoulutusta. Se opettaa itsestä ja omasta maasta enemmän kuin osaisi kuvitellakaan. Samalla se luo yhteistä identiteettiä ja murtaa kulttuurien välisiä muureja.

Aikuiskoulutuksen asiantuntija Anni Karttunen imi kansainvälisyyden jo äidinmaidosta.

“Äiti työskenteli nuorena Suomen Belgian suurlähettilään avustajana ja lapsuutta sävyttivät tarinat Grand Placesta, Manneken Pisistä aina Brysselin mukulakiviin ja korkokantakenkiin.”

Sukulaiset asuivat ympäri maailmaa ja vierailivat usein perheen maatilalla.

“Ei meillä erikseen mietitty kansainvälisyyttä, vaan maailma oli auki ja mentiin sinne missä tarvittiin.”

Karttunen asuikin nuoruusaikana Saksassa, Yhdysvalloissa ja Englannissa. Jälkimmäisissä useaan otteeseen niin töiden kuin opintojen takia. Samalla luontevalla tavalla Karttunen suhtautuu kansainvälisyyteen edelleen.

“Se on luonnollinen olotila. Karsastan sellaista ajattelua, jossa kansainvälisyys on jotenkin itseisarvo tai erillinen osa-alue. Se on tapa toimia ja tehdä yhteistyötä. Samalla siinä oppii valtavasti itsestä ja omasta maasta.”

Karttunen nostaa esimerkiksi oman alansa eli koulutuspolitiikan.

“Jos joudut jatkuvasti kertaamaan muille, minkälainen vaikkapa oman maan järjestelmä on, siinä todella tulee alansa asiantuntijaksi. Samalla ulkomaalaiset tulevat kysyneeksi ja kyseenlaistaneeksi sellaista, joille itse ja oman maan kollegat ovat tulleet sokeiksi.”

Kuva: Samuli Siirala

Kansainvälisyys on tärkeä osa aikuiskoulutusta

Samalla tavalla tulisi Karttusen mielestä kansainvälisyyden olla osa aikuiskoulutuskenttääkin.

Valitettavasti siinä on joltain osilta otettu takapakkia.

Kun puhutaan Karttusen asiantuntija-alueesta, puhutaan ei-ammatillisesta aikuiskoulutuksesta eli kaikesta yleissivistävästä opetuksesta, jota tarjotaan lukuisissa kansalaisopistoissa, museoissa tai vaikkapa kirjastoissa. Kohteina ovat usein haastavat erityisryhmät kuten maahanmuuttajat, työttömät, kehitysvammaiset.

“Aiemmin komissio myönsi kansainvälistymisen apurahoja suoraan opiskelijoille tai opiskelijaryhmille, mutta nyt tukirahaa jaetaan enää organisaatioiden henkilöstön ja toiminnan kehittämiseen”, Karttunen kertoo.

Ennen muutosta työttömät pystyivät esimerkiksi hakemaan ympäri Eurooppaa järjestettäviin työpajoihin aina biografian kirjoittamisesta kulttuuripyöräretkiin.

“Sehän oli aivan loistava tapa luoda yhteistä eurooppalaista identiteettiä. Kun tavallinen tallaaja pääsee vaikkapa kansantanssikurssille Portugaliin, niin hyvin äkkiä hän huomaa, että olemme eri kielistä huolimatta aika samanlaisia.”

Vaikka nyt, jos milloin olisi Eurooppaa yhdistävälle identiteetille tilausta, ovat kyseiset kurssit ja apurahat loppuneet. Komission koulutuspoliittinen näkökulma vuosien varrella kaventunut.

“Nyt ajatellaan työllistymistä hyvin mekaanisesti. Enää ei nähdä, että myös yleissivistystä kartuttamalla voisi työllistyä, vaan heti mietitään jotain hitsaus- ja muuraustaitoja.”

Kun Karttunen koulutti aikoinaan akateemisia työttömiä, hän kannusti hakemaan juuri näihin työpajoihin.

“Näin konkreettisesti, miten nämä ihmiset kasvoivat ainakin puoli metriä palattuaan. Heille palautui sellainen itsetunto, että “minä osaan ja pystyn”. Ja he saivat välittömästi töitä.”

Uusi kapeampi Erasmus+ -apurahajärjestelmä keskittyy nyt puolestaan aikuiskoulutuksen ammattilaisten monikulttuurisuus- ja kansainvälisyystaitojen kehittämiseen. Karttusen mielestä se on toki tärkeää, muttei ole vakuuttunut, että se riittää.

Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka näkyy myös siinä, että organisaatioille tarkoitettuja liikkuvuusapurahoja haettiin tänä vuonna ennätyksellisen vähän.

“Vaikuttaa siltä, ettei monilla ole enää resursseja muuhun kuin ydintoimintaan. Ei ole myöskään riittävästi henkilöstöä hakemaan ja käyttämään näitä apurahoja. Se on ristiriitaista: rahaa olisi jaossa, mutta sitä ei voida käyttää.”

Osaamisen tunnistaminen tärkeää

Karttusella on myös sellainen historia, että melko usein kun hän lähtee itään tai etelään, alkavat pommitukset, kahakat tai muut levottomuudet. Hän oli Ukrainassa juuri kun alkoivat Maidanin pommitukset, Egyptissä Tahir -aukion mellakoiden aikaan ja Venäjällä, kun Krimi vallattiin.

“Istuin Ukrainan opetusministeriön neuvottelevan virkamiehen kanssa aamiaisella, kun taustalla virtasi reaaliaikaista televisiokuvaa, jossa pommit listivät ihmisiä Donetskissa. Virkamiehen poskilla valuivat kyyneleet.”

Osaamisen tunnistamisesta tuli kuitenkin hetkessä äärimmäisen tärkeää, kun Donetskista pakeni ihmisiä Kiovaan ja muihin isoihin kaupunkeihin.

“Vaikka monella heistä oli jonkinmoinen tutkinto, he eivät välttämättä olleet tehneet työtä alalla pätkääkään, vaan olivat perheyrityksissä tehneet jotain aivan muuta. Yhtäkkiä heidät revittiin pois juuriltaan, eikä monella ollut paperilla näyttöä osaamisestaan. He olivat saattaneet tehdä leipurin työtä hitsarin papereilla.”

Samanlainen tilanne on nyt myös Suomessa, kun tänne saapuu pakolaisia konfliktimaista, Karttunen muistuttaa.

“Osaamisen tunnistamisessa olisi täälläkin kehitettävää. Usein näyttöä vaativat kokonaisuudet ovat Suomessa turhan laajoja. Henkilö saattaa hallita niistä isoja osia, muttei kokonaan.”

Niitä voisi Karttusen mielestä paloitella pienemmiksi. Tällöin itsetuntokin kohenisi, kun henkilö voi näyttää, mitä osaa - eikä aina juututtaisi siihen, mitä ei osata.

Kuva: Samuli Siirala

Mikään inhimillinen ei ole vierasta

Lukuisat työmatkat, ulkomailla työskentely ja opiskelu ovat opettaneet sen, ettei mikään inhimillinen ole vierasta. Siitä on muodostunut Karttuselle motto.

Joskus työmatkoilla Euroopan rajojen ulkopuolelle Karttusta on sapettanut erityisesti se, että eurooppalaiset asiantuntijat ovat vouhkanneet erilaisista käyttäytymis- ja pukeutumissäännöistä.

“Sellainenhan juuri korostaa eroja, vaikka ihmisinä olemme aivan samanalaisia.”

“Tottakai kunnioitan paikallisten tapoja ja kulttuuria, mutta lähden aina omana itsenä, avoimena vuorovaikutukselle. Kun malttaa kuunnella, avautua ja antaa palan sydämestään, kulttuurien väliset muurit katoavat.”

Karttunen on ulkomaanmatkoiltaan oppinut, että ennakkoluuloja voi olla puolin ja toisin. Ilman keskustelua ja vuorovaikutusta ne saattavat jäädä elämään.

“Ihmisillä oli Egyptissä aivan yhtä voimakkaita ennakkokäsityksiä meistä länsimaalaisista, kuin meillä vaikkapa muslimeista. Heille oli muodostunut elokuvista sellainen kuva, että olemme ties mitä seksihirmuja, juoppoja ja käytämme estoitta huumeita.”

“Lopulta kuitenkin totesimme, että meitä ohjaavat aivan samanlaiset arvot ja normit, vaikkapa nyt esimerkiksi avioliiton ulkopuolisista suhteista.”

Teksti: Eini Nyman

Kuvat: Samuli Siirala

Aikuiskoulutuksen asiantuntija Anni Karttusen mielestä monikulttuurisuuden tulisi olla luonnollinen osa aikuiskoulutusta.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on seitsemän miinus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.