Kirjaa kansainvälinen kokemus Europassiin

Pauliina Savola oli ensimmäinen harjoittelija Opetushallituksen Europass-keskuksessa. Europassin täyttäessä kymmenen vuotta hän pohtii kokemuksiaan kansainvälisyydestä.

“Harjoittelu vahvisti tunnetta, että haluan toimia kansainvälisten kysymysten parissa”, Pauliina Savola kertoo.

Savola oli ensimmäinen harjoittelija, joka työskenteli Opetushallituksen Europass-keskuksessa. Europassi täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin jo yli 200 000 Europassin ansioluetteloa ja tuhansia kielipasseja.

Pauliina Savola

Europassi on erityisesti ulkomailla opiskelleiden tai harjoittelujakson suorittaneiden nuorten suosiossa. Kaikki Suomessa ammatillisesta oppilaitoksesta tai korkeakoulusta valmistuvat saavat Europassin tutkintotodistuksen liitteen, jossa annetaan tutkinnosta lisätietoa erityisesti kansainvälistä työnhakua varten.

Kansainvälisten asioiden kanssa Savola työskentelee nykyäänkin. Hän vastaa kansainvälisistä järjestösuhteista ja kansainväliseen opiskeluun ja kehitysyhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä Suomen opiskelijakuntien liitossa SAMOKissa.

Ummikkona maahanmuuttajien luokalle

Savola muistelee lämmöllä neljän kuukauden harjoitteluaikaansa vuonna 2006. “Europass-keskus on ainoa harjoittelupaikkani, jossa käyn edelleen vierailemassa”.

Savola kertoo, että harjoittelu oli hyvin järjestetty: harjoittelijan rooli oli tarkkaan mietitty. Savola osallistui Europassin markkinointiin ja sai mahdollisuuden toimittaa julkaisu Venäjän koulutusjärjestelmästä. Savola palasi vuonna 2008 Opetushallitukseen virkamieheksi.

Savola pohtii, että hänen kiinnostuksensa kansainvälisyyteen kumpuaa lapsuudenperheestä. Molemmat Savolan vanhemmat olivat aikoinaan asuneet ulkomailla, ja kansainvälisistä asioista keskusteltiin kotona.

Kun Savola oli 12-vuotias, perhe muutti Yhdysvaltoihin puoleksitoista vuodeksi. Hän ei tuolloin osannut juurikaan englantia, ja sanoo, että oli hirveän ujo. “Minut laitettiin kouluun maahanmuuttajien luokalle, ja aluksi en osannut sanaakaan englantia. Parin kuukauden päästä pääsin jo tavalliselle luokalle ja pian olin luokan paras englannissa, mikä kasvatti paljon itseluottamusta”.

Kansainvälistä kokemusta Savola onkin hankkinut runsaasti. Hän on ollut harjoittelijana Suomen YK-edustustossa New Yorkissa, vuoden Skotlannissa vaihto-opiskelijana ja töissä Suomen suurlähetystössä Lontoossa.

Pressua jonottamassa

Ehkä vaikuttavimman kokemuksen maailmalla Savolalle muodostivat ne viisi kuukautta, jotka hän työskenteli Nepalissa vapaaehtoisena Etelän vapaaehtoisohjelman kautta. Ohjelmassa suomalainen järjestö lähettää vapaaehtoisen työskentelemään kumppanijärjestöönsä kehitysmaassa, ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa toimii välittäjänä. Savola työskenteli suomalaisen Interpedian vapaaehtoisena nepalilaisessa järjestössä Loo Nivassa, joka ajaa oikeutta koulutukseen ja lasten oikeuksia.

Savola halusi käytännön kokemusta kehitysmaasta, koska vastaa SAMOKissa kehitysyhteistyöasioista. “Halusin myös hyödyntää kokemustani viestinnässä ja lobbauksessa; järjestö pyrkii tehostamaan vaikuttamistyötään”.

Täysin erilaiseen kulttuuriin ei ollut helppo sopeutua. Vaikeinta oli tottua siihen, ettei yksityisyyttä juurikaan ollut. “Kaikki on yhteistä, kaikki tietävät kaikkien asiat. Myös aikakäsitys on erilainen, mitään ei suunnitella niin tarkasti kuin Suomessa”, Savola muistelee. Vaalean naisen oli myös mahdotonta sulautua joukkoon. “Ihonväriään ei päässyt pakoon, vaan monessa paikassa sai erityiskohtelua”.

Savolan aika Nepalissa mullistui, kun maa järisi. Hän oli vapaaehtoisjaksonsa puolessa välissä, kun maanjäristys kylvi tuhoa Nepalissa huhtikuun lopussa 2015.

Vahva yhteishenki katastrofin iskettyä teki suuren vaikutuksen Savolaan: ihmiset antoivat omastaan. Jakoivat siitä, mitä heillä oli jäljellä.

Alue, jossa Savola asui, säästyi pahimmalta tuholta. Silti hänkin vietti ensimmäiset yöt maanjäristyksen jälkeen nopeasti kyhätyssä teltassa. “Vuonna 2008 raportoin Suomen YK-edustustossa YK:n humanitaarisen avun toimista. Nyt olin itse jonottamassa pressua. Tunne oli aika surrealistinen”.

Kansainvälisyys on ammattitaitoa

Savola kuvaa blogissaan, miten oudolta tuntui, kun huomasi, että suomalaisessa uutisoinnissa Nepalin maanjäristys sai hiljalleen vähemmän palstatilaa. Samaan aikaan elämän keskipiste Nepalissa oli pitkään se, miten tuhon jäljiltä noustaisiin jaloilleen.

Paluu Suomeen tuntui hyvältä, mutta kotimaan ilmapiiri tuntui negatiiviselta. Nepalissa kielteisiä ajatuksia ei yleensä ilmaista suoraan tai julkisesti.

Paluusta on niin vähän aikaa, että kokemuksen merkitystä on vielä vaikea arvioida. Kaikista kansainvälisistä kokemuksistaan Savola kuitenkin kertoo oppineensa paljon: avarakatseisuutta, empatiaa, kykyä ymmärtää erilaisia ihmisiä.

SAMOKissa Savola tekee työtä sen eteen, että kaikilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta. Savola sanoo, että tänä päivänä kansainvälisyys on osa ammattitaitoa.

“Emme ole yksin tässä maailmassa. Ei juurikaan ole aloja, joissa ei tarvita ymmärrystä kansainvälisestä politiikasta ja erilaisista kulttuureista”, hän pohtii.

Europassista mallia

Opiskelijoilla on runsaasti mahdollisuuksia lähteä vaihtoon. Ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälistymistä myös kotimaisiin korkeakouluihin.

Europassi on toimiva apuväline kansainvälisen osaamisen kuvaamiseen. Savola on itse käyttänyt Europassia useissa työhakemuksissaan.

Europassin eduksi Savola mainitsee sen, että Europassin ansioluettelossa työnhakija voi tuoda esille esimerkiksi sosiaalisia ja organisatorisia taitojaan. “Vaikka ei käyttäisikään Europassia, kannattaa tutustua siihen ja hyödyntää sen mallia omissa ansioluetteloissaan”.

Teksti: Juha Rudanko

Kuva: Samuli Siirala

Pauliina SavolaSavola oli ensimmäinen harjoittelija, joka työskenteli Suomen Europass-keskuksessa. Europassi täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Lue Savolan mietteitä kansainvälisyydestä.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on nolla plus kymmenen?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.