Pelaamalla kansainvälistä kokemusta

Kansainvälinen osaaminen on arvostettu asia työelämässä. Vai onko? CIMO:n vuonna 2005 teettämän tutkimuksen mukaan harva yritys pitää kansainvälistä osaamista erityisen tärkeänä. Tällöin kansainvälisyys nähtiin lähinnä kielitaitona ja kulttuuriymmärryksenä, joita tarvitaan joissain työtehtävissä enemmän kuin muissa. Juuri tästä syystä kansainvälisyys ei itsessään näyttäydy työelämään liittyvistä osaamisen muodoista arvostetuimpien joukossa. Mutta kansainvälinen osaaminen on myös paljon muuta.


Joonas Järvinen kansainvälistyy pelaamalla.

Kansainvälisyyden uudet muodot

Kansainvälisyys ei ole enää vain sitä, mitä opitaan vaihto-oppilasvuonna tai töissä ulkomailla. Se ei rajoitu liikkuvuuteen, kielitaitoon, kulttuuriymmärrykseen tai kansainvälisiin verkostoihin. Kansainvälisyys on jotain, mikä on yhä enemmän osa ihmisten arkea. Se voi liittyä omaan kiinnostuksen kohteeseen tai harrastukseen.

Laajennettuun kansainväliseen osaamiseen voidaan luetella kyky ajatella omaa kokemuspiiriään laajemmin, laajat verkostot poikki toimialojen. Lisäksi siihen kuuluvat oppiminen ja taitojen kasvattaminen myös vapaa-ajalla, toimi monenlaisissa yhteisöissä riippumatta niiden sijainnista tai kielestä sekä globaalin median seuraaminen.

Kansainvälisyyttä voi kerryttää siis juuri itselleen sopivalla tavalla ja jopa huomaamattaan.

Kotona pelaamalla kansainväliseksi

Esimerkkinä kansainvälisestä osaajasta on tietokonepelaaja. Verkossa erilaisia tietokonepelejä pelaavat tutustuvat verkostojensa kautta useisiin muihin pelaajiin ympäri maailmaa. He oppivat pelaamalla samalla erilaisista kulttuureista, kielistä, verkostoituvat sekä oppivat uusia kommunikointitapoja. Näitä asioita ei kuitenkaan välttämättä mainita esimerkiksi haastattelutilanteessa, koska moni voi liittää tietokoneella pelaamiseen negatiivisia mielikuvia.

Jo 10 vuotta kilpapelaamista harrastanut Joonas Järvinen on kerryttänyt kansainvälistä kokemustaan harrastuksensa kautta. Tälläkin hetkellä Järvinen pelaa peliporukassa, jossa ei pelaa muita suomalaisia.
”On mukava päästä puhumaan englantia, kun sitä aika harvoin muuten pääsee käyttämään,” Järvinen toteaa.

Hyödylliset verkostot

26-vuotias Järvinen toimii myös Team RCTIC:ssa osana henkilökuntaa. RCTIC on vuonna 2008 perustettu elektronisen urheilun joukkue, joka on saavuttanut vahvan aseman Suomen eSportsissa. Elektroninen urheilu(eSports) on tietotekniikkaa hyödyntävää kilpaurheilua. Järvisen työnkuvaan RCTIC:ssa kuuluvat operatiivinen toiminta sekä rekrytointi. Lisäksi Järvinen järjestää muun muassa turnauksia ja on yhteydessä sponsoreihin sekä joukkueisiin.

Järvisen mukaan pelaamisessa suurin juttu on erilaiset kontaktit, jotka voivat parhaimmillaan auttaa jopa työpaikan saamisessa. Esimerkiksi Joonaksen hollantilainen tuttava sai työpaikan Cooler Master -pelivälinevalmistajalta. Aiemmin hän oli tehnyt samaa managerin työtä, mitä Joonas tekee tällä hetkellä RCTIC:ssa.

Järvistä harmittaa, ettei elektroninen urheilu ole saavuttanut samaa asemaa Suomessa kuin ulkomailla. Useissa maissa elektroninen urheilu katsotaan ”oikeaksi urheiluksi” eikä sitä paheksuta. Pelejä näytetään esimerkiksi televisiossa ja niistä kirjoitetaan lehdissä, pelaajat voivat myös elättää itsensä pelaamalla. Tosin myös Suomessa on ryhdistäydytty asian kanssa.

”Saimme kuulla, että Assembly summer-tapahtuman ASUS ROG Counter-Strike: Global Offensive Summer Tournament 2014 -turnauksen finaalit näytetään livenä Ylen TV2 kanavalla. Päästään suomeksikin ensimmäistä kertaa oikeasti televisioon,” Järvinen iloitsee.

Työnantajat ja kansainvälinen osaaminen

Osaavatko työnantajat sitten arvostaa esimerkiksi harrastuksen kautta kerrytettyä kansainvälistä kokemusta? Ja mainitsisiko Järvinen harrastustaan työhaastattelussa tai ansioluettelossa?

”Aion mennä Assembly summer-tapahtumaan hoitamaan suurimman sponsorimme Cooler Master-pelivälinevalmistajan esittelypistettä. Ainakin sen ajattelin lisätä ansioluetteloon.”

Vaikka harrastuksen tuomasta kokemuksesta olisikin suuri hyöty myös työelämässä, ei tällaista kokemusta hoksata mainita työnhakutilanteessa. Esimerkiksi European Skills Passport -työkalun avulla voisi tuoda ansioluetteloon tiedon myös harrastuksen kautta tulleesta kokemuksesta. Myös hakukirjeessä voi kertoa, miten harrastuksen kautta tulleesta kokemuksesta voi olla hyötyä tulevassa työtehtävässä

Teksti: Anna-Riikka Oravakangas

Kuva: Jere Alanen


Verkossa erilaisia tietokonepelejä pelaavat tutustuvat muihin pelaajiin ympäri maailmaa ja oppivat samalla erilaisista kulttuureista ja kielistä, verkostoituvat sekä oppivat uusia kommunikointitapoja. Mutta tulevatko nämä taidot esille työnhakutilanteessa?

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on nolla plus kahdeksan?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.