Persoonallisuudella erottautuu työnhaussa

Moni törmää feissariin eli järjestön varainhankkijaan keväisellä kadulla, mutta harva ymmärtää, kuinka haastavasta työstä on kysymys. “Feissari myy mielikuvaa, jonka perusteella asiakas sitoutuu järjestön kuukausilahjoittajaksi,” Fundraising Aid eli FRA Oy:n toimitusjohtaja Susanna McGlynn kertoo.

McGlynn työskenteli Unicefilla varainhankinnassa usean vuoden ennen kuin perusti oman yrityksensä. Nyt kolme vuotta toimineen FRA:n asiakkaita ovat muun muassa Maailman luonnonsäätiö WWF, Pelastakaa lapset ja Suomen punainen risti.

Kiireisenä kesäsesonkina FRA työllistää lähes 200 feissaria eri puolella Suomea. Valtaosa heistä on nuoria, joilla ei ole vielä merkittävästi työkokemusta. Mukana on myös toisella alalla pitkän uran tehneitä ihmisiä, mutta suurin osa on opiskelijoita tai abiturientteja.

McGlynnilla ja FRA:n projektipäälliköllä ja koulutusvastaavalla Heidi Melin-Gandharilla onkin arvokkaita vinkkejä nuorille työnhakijoille.

Rohkeus ratkaisee

“Feissaus on raakaa myyntityötä, jossa joutuu sietämään paljon kielteistä palautetta,” Melin kertoo. “Työ vaatii tiettyä rohkeutta ja halua yrittää onnistua,” hän lisää.

Myös McGlynn korostaa rohkeuden merkitystä. “Reippaus ja rohkeus kontaktin ottamisessa muihin ihmisiin on tärkeää.”

Feissariksi hakeutuu hyvin erilaisia ihmisiä. Joiltakin työ onnistuu luonnostaan; jotkut hakeutuvat siihen kohentaakseen sosiaalisia taitojaan. Suurin osa kesäfeissariksi hakevista on 17-22-vuotiaita.

Kun hakee sosiaalista rohkeutta vaativaan työhön, kannattaa työnhaussa olla myös rohkea. “Kannattaa soittaa työnantajalle. Se osoittaa kiinnostusta työhön. Tietenkin pitää miettiä, mitä sanoo ja kysyy puhelun aikana,” McGlynn kertoo.

Omaa asennettaan on myös syytä pohtia. “Joskus hakija soittaa ja sanoo, että ensi viikolla sopisi aloittaa työt, seuraavalla viikolla onkin menossa matkoille,” McGlynn nauraa. “Ja kannattaa muistaa, että mihin aikaan tahansa ei kannata soittaa. On ihan ok soittaa illalla, jos hakee iltatyöhön, mutta ei sunnuntai-iltapäivänä!”

Soittamalla suoraan työnantajalle voi tänä päivänä erottautua joukosta, koska selvä enemmistö hakijoista lähettää sähköisen hakemuksen tai ottaa yhteyttä sähköpostitse. McGlynn muistelee, että kymmenen vuotta sitten 90 prosenttia hakijoista soitti suoraan työnantajalle.

Vaikka ei soittaisikaan työnantajalle, kannattaa muistaa, että työnantaja saattaa soittaa. “Jos olet hakenut työpaikkaa, muista odottaa yhteydenottoa ja vastaa puhelimeen!”

Läsnäolo tärkeää

Onnistunut työnhaku voi olla kiinni pienistä asioista, kuten siitä, että soittaa työnantajalle tai vastaa ripeästi tämä lähettämään viestiin. Selkeä kommunikointi on tärkeää. Myös persoonallisella hakemuksella voi erottautua.

“Sen kyllä huomaa, jos sama hakemus on lähetetty kymmeneen eri paikkaan,” Melin kertoo. “Meille tulee myös todella hyviä ja persoonallisia hakemuksia, joista huomaa, että on tarkkaan mietitty, miksi haluaa juuri meille töihin. Se tekee myönteisen vaikutuksen”.

Feissariksi hakevan kannattaa osoittaa jo työnhaussa niitä taitoja, joita tulevassa työssä tarvitaan. “Feissarilla pitää olla pallo hallussa verbaalisesti. Oma energia ja keskittymiskyky ovat tärkeitä,” McGlynn selvittää.

FRA:n feissarit tekevät pääasiassa ovelta ovelle -varainhankintaa. Uusien ihmisten kohtaaminen ja kuukausijäsenyyden myynti on haastavaa. Psyykkinen tahtotila ja läsnäolo hetkessä ovat olennaisia ominaisuuksia feissarille.

“Jokaiselle potentiaaliselle kuukausilahjoittajalle pitäisi luoda tunne, että feissari keskittyy juuri häneen. Feissarin pitää mennä jokaiseen tilanteeseen kuin ensimmäiseen, “ Melin kertoo.

Melin aloitti itse työt feissarina vuonna 2005 ja viihtyi työssä kaksi ja puoli vuotta ennen, kuin siirtyi johtotehtäviin.

McGlynn ja Melin korostavat, että feissarin täytyy auttaa potentiaalista lahjoittajaa tekemään oivalluksia siitä, miksi hän lähtisi tukemaan tiettyä järjestöä. “Parhailla feissareilla on paljon lämpimiä, rauhallisia keskusteluja potentiaalisten lahjoittajien kanssa,” McGlynn kertoo.

Motivaatio näkyy työnhaussa

Motivaatio hakeutua feissariksi vaihtelee paljon. Kaikkia feissareita yhdistää jonkinlainen kiinnostus järjestömaailmaan. Ehkä olennaisinta työnhaussa onkin miettiä, miksi haluaa juuri hakemaansa työpaikkaan.

“Jos vähänkin miettii, mitä työpaikkaa hakee ja miksi, se kyllä näkyy. Jos oikeasti haluat kyseisen työpaikan, on paljon suuremmat mahdollisuudet myös saada se,” McGlynn painottaa.

Monet feissarit työskentelevät kesän tai pari, mutta joukossa on myös niitä, jotka viihtyvät työssä useita vuosia. Haastavassa ja sosiaalisia taitoja vaativassa työssä voi oppia paljon sellaista osaamista, jota voi hyödyntää myöhemmin työurallaan.

McGlynn ja Melin huomauttavat, että feissauksessa voi oppia myös paljon itsestään. Suurin osa ihmisistä, joihin feissari ottaa kontaktin, kieltäytyvät välittömästi. Negatiivista palautetta tulee paljon.

“Työssä oppii paljon omista reaktioistaan erilaisiin tilanteisiin: että hankalassa tilanteessa ei häkelly,” Melin kertoo.

Teksti: Juha Rudanko

Kuva: Samuli Siirala


Feissareita järjestöille välittävä yritys palkkaa paljon nuoria työnhakijoita. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys työnhaussa.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi plus kuusi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.