Piilotettua osaamista etsimässä

CIMO ja Demos Helsinki järjestivät 11.6. kansainvälisen Hidden Competences -konferenssin, jonka aiheena oli kansainvälisen osaamisen parempi hyödyntäminen. Työnantajat eivät välttämättä kiinnitä huomiota kansainväliseen osaamiseen rekrytoinnissa, vaikka he arvostavat juuri kansainväliseen osaamiseen liittyviä ominaisuuksia. Luovan luokan tilalle on nousemassa uusi utelias luokka, joka on kiinnostunut maailman suurista kysymyksistä. Rekrytoinnissa heitä ei kuitenkaan vielä tunnisteta.

Luovuudesta uteliaisuuteen

Nykyään kansainvälistä verkottumista voi löytää myös sieltä, mistä sitä vähiten odottaisi löytyvän. Hyvä esimerkki on maanviljelijä, joka voi olla yhteydessä toiselle puolelle maapalloa muihin maanviljelijöihin. Tästä syystä olisikin tärkeää huomioida kansainvälinen osaaminen jokaisessa tilanteessa ja ammatissa, eikä sitä tule aliarvioida.

Seminaarissa keskusteltiin kuinka piilossa oleva osaaminen saataisiin käyttöön. Työntekijöiden olisi tiedostettava osaamisensa ja työnantajien olisi osattava etsiä heille hyödyllistä työvoimaa. Nykyään vain pieni osa työnantajista huomaa kansainvälisen osaamisen hyödyt.

”Meidän on siirryttävä luovuudesta uteliaisuuteen”, toteaa Juha Leppänen Demos Helsingistä. Uudet kansainvälisestä kokemuksesta kertovat ominaisuudet nousevat vanhojen tilalle, ja myös työnantajien olisi kiinnitettävä huomiota näihin ominaisuuksiin.

Kuinka piilotettu osaaminen saadaan esiin? Ratkaisuksi ehdotettiin yhteistyötä opiskelijoiden, oppilaitosten ja työnantajien kesken, yhteisen kiinnostuksen kohteen etsimistä sekä yhteistä terminologiaa osaamisen kuvaamiseksi. Kaikki kiteytyvät yhteistyöhön eri tahojen välillä. Ja kun nykyteknologia mahdollistaa yhteistyön mistä vain mihin vain, mahdollisuudet yhteistyöhön ovat nenämme edessä.

Tuottava, sitkeä ja utelias osaaja

Miten kansainvälistä osaamista mitataan? Kielitaito, kulttuurinen osaaminen sekä suvaitsevaisuus ovat olleen pitkään ne kolme tekijää, joilla on mitattu kansainvälistä osaamista. Nyt näiden rinnalle voidaan nostaa kolme uutta tekijää: tuottavuus, sitkeys ja uteliaisuus. Yhdessä ne muodostavat laajennetun kansainvälisen osaamisen. Myös kansainvälinen osaaminen on siis muutoksessa.

Kansainvälinen liikkuvuus on tehty nykyään helpoksi. Mutta entäs henkilöt, joille se ei ole mahdollista? Keskustelua herätti se, miten kansainvälistä kokemusta voi kerryttää ilman opiskelua tai työskentelyä ulkomailla. Esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden kanssa yhteistyössä tehdyt projektit ovat hyödyllisiä: ryhmätyöskentelyssä täytyy muun muassa käyttää kaikille yhteistä kieltä, olla suvaitsevainen, tuottava ja myös utelias toisen taustoista ja työskentelytavoista. Näin myös henkilöt, jotka eivät lähde itse ulkomaille, voivat oppia kansainvälisiä työskentelytapoja ja kansainvälisyyttä. Valitettavasti tällaista kansainvälistä osaamista mainitaan vain harvoin CV:ssä.

Työkalut kansainvälisyyden osoittamiseen

Työnhakijan olisi arvostettava omaa kansainvälistä kokemustaan ja kerrottava siitä eteenpäin. Tämä liittyy yhteen seminaarin tärkeimpään kysymykseen, miten työnhakija tunnistaa oman osaamisensa? Entä miten työnantajat saadaan huomaamaan tämä kansainvälinen osaaminen? Vastausta ei tarvitse hakea kaukaa, sillä kansainvälisen osaamisen osoittamiseen on jo olemassa erilaisia työkaluja.

Esimerkiksi Europassi on yksi tehokas työkalu tähän. Europassi voi siis olla yksi työkalu, jonka avulla kansainvälisestä osaamisesta kerrotaan työnantajalle. Ehkä Europassin kaltaiset kansainväliset asiakirjakokonaisuudet ovat yksi tulevaisuuden keino tunnistaa oma osaaminen ja tehdä siitä näkyvää. Tästä näkökulmasta myös työkaluja voidaan kehittää oikeaan suuntaan eli tukemaan kansainvälisen osaamisen osoittamista.

Teksti: Anna-Riikka Oravakangas

Kuvat: Tiina Lehmusvaara/CIMO

Hidden Competences -konferenssissa pohdittiin mitä kansainvälinen osaaminen on ja miten sitä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kaksi plus kuusi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.