Syvään päähän hyppääjä

Europassi-juttuja seitsemän vuoden ajan tehnyt Juha Rudanko jättää hyvästit toimittajan työlle ja aloittaa uuden uran lääkärinä.

Poliittisen filosofian opiskelija, vapaa toimittaja ja pian lääkäri. Juha Rudangon polku työelämässä tuntuu varsin yllätykselliseltä. Valintojen takana on kuitenkin
looginen punainen lanka: halu olla hyödyksi yhteiskunnalle.

Juha Rudanko


Heti lukion jälkeen Rudanko lähti opiskelemaan Britanniaan, Yorkiin. Hän opiskeli ensin kolme vuotta historiaa ja politiikkaa ja teki sitten maisterintutkinnon poliittisesta filosofiasta.

“Suhtauduin poliittiseen ja yhteiskuntafilosofiaan idealistisesti. Ajattelin, että sillä voi vaikuttaa johonkin maailmassa.”

Rudangolle tutkijamaailma tuntui kuitenkin vieraalta.

“Tutkijat kiistelevät yksityiskohdista, vaikka ovat pitkälti samaa mieltä. Poliittisessa filosofiassa pohditaan oikeudenmukaisuutta ja ihanteita, mutta toteutuuko oikeudenmukaisuus, jos sitä pohditaan vain teoreettisella tasolla?”

Ei aktivistiksi

Opiskeluiden päätyttyä Rudankoa odotti Suomessa armeija, jonne hän ensin ajatteli mennä, mutta päätyi kuitenkin siviilipalvelukseen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan julkaisemaan Maailman Kuvalehteen.

“Olin ollut kesätöissä Valkeakosken Sanomissa ennen Englantiin lähtöä. En tiennyt Kepasta mitään etukäteen, mutta ajattelin, että olisi hyvä saada työkokemusta toimittajan työstä.”

Kokemus osoittautuikin hyödylliseksi ammatillisesti. Samalla teoreettisuuteen kyllästynyt idealisti huomasi, ettei toisaalta ole aktivistikaan.

“Kepassa tajusin, ettei aktivistityyppinen vaikuttaminen sovi minulle lainkaan.”

Välivaihe toimittajana

Siviilipalveluksen jälkeen Rudanko jatkoi vapaana toimittajana ja teki muun muassa Europassiin juttuja ja käännöksiä englanniksi. Toimittajan työssä hän viihtyi kohtuullisen hyvin.

“Siinä pääsee näkemään mielenkiintoisia asioita ja ihmisiä, mutta se tuntui silti välivaiheelta. En halunnut vain havainnoida, mitä muut tekevät. Halusin olla se, joka tekee itse jotain konkreettista.”

Haave lääkärinammatista oli välähtänyt Rudangon mielessä jo aiemmin Suomeen muuton yhteydessä. Se innosti häntä hetken vahvasti, mutta sitten fysiikan ja kemian pänttääminen oli alkanut tuntua liian vaikealta ja kaukaiselta.

Vähitellen vuosien jälkeen päätös kuitenkin kypsyi.

“Hyvin pitkälti siinä oli kyse halusta tehdä jotain hyvää.”

Juha Rudanko

Kun mieli laajentui

Rudanko oli koulutukseltaan humanisti, joka ei tuntenut lääkäreitä, eikä hänellä ollut tarkkaa käytännön käsitystä siitä, millaista työ on.

“Lääkärin ammatti edusti minulle kaikkein konkreettisinta keinoa tehdä jotain tärkeää.”

“Jossain vaiheessa se tuli uudestaan mieleen ja löysin saman innostuksen, mikä alkuperäisessä hetken inspiraatiossa oli ollut. Olin muutenkin muuttunut, enkä ajatellut enää niin kapeasti siitä, mihin pystyn.”

Kun päätös oli tehty, Rudanko ei aikaillut. Hän aloitti pääsykokeisiin valmistautumisen kovalla intensiteetillä.

“Pääsykokeisiin lukeminen sopi minulle hyvin. Pidän siitä, että voin keskittyä kokonaan tiettyyn asiaan ja olla sitten kaiken muun suhteen laiska. Lääketieteellisessä opiskelemisessa ei pysty syventymään samalla lailla, vaan pitää saada jonkinlainen käsitys hyvin laaja-alaisesti eri asioista.”

Aikaa ja työtä

Rudangon luonteelle on tyypillistä tehdä rohkeita hyppyjä tuntemattomaan pitkän harkinnan jälkeen. Lähtö Englantiin opiskelemaan suoraan lukiosta oli samanlainen hyppy kuin päätös hakea lääketieteelliseen.

“Pitkä pohdinta antaa rohkeutta toteuttaa sellaisiakin asioita, jotka ensin kauhistuttavat. Ja kun päätös on tehty, pysyn siinä.”

Rudangon mukaan lääketieteelliseen pääseminen ei vaadi poikkeuksellista luonnontieteellistä lahjakkuutta.

“Jos on selvinnyt lukiossa, niin kyllä pääsykokeistakin selviää, jos tarpeeksi valmistautuu. Se vaatii vain aikaa ja työtä.”

Rudangon mukaan asiat kannattaa tehdä kerralla kunnolla.

“Valmennuskursseilla näkee ihmisiä, jotka haluavat päästä sisään ja ovat yrittäneet jo monta kertaa, mutta eivät koskaan raivaa sille tilaa elämässään. Elämä täytyy järjestää pääsykokeisiin lukemisen ympärille. Jos käy täyspäiväisesti töissä ja on paljon erilaisia velvollisuuksia, ei pysty opiskelemaan kunnolla.”

Oikea ala

Nyt Rudanko on opintojensa loppusuoralla. Hän harkitsee erikoistumista psykiatriaan.

Alanvaihdoksesta huolimatta Rudanko ei vaihtaisi pois taustaansa. Poliittisen filosofian opiskelu opetti kriittiseen ja systemaattiseen ajatteluun. Opiskelijat keskustelivat ja argumentoivat paljon.

“Kriittinen ajattelu on parasta, mitä humanistinen koulutus antaa. Lääkärinkoulutuksessa sitä on vähemmän. Siinä pitää sisäistää valtava määrä faktoja, eikä se voisikaan toimia muulla tavalla. Koen, että aiempi koulutukseni kompensoi sitä, mitä lääkärinkoulutuksesta puuttuu. Myös toimittajan ammattiin aiemmat opintoni antoivat hyvän pohjan.”

Onko tämä nyt se oikea ala?

“En usko, että vaihdan alaa. Tykkään kliinisestä työstä paljon. Koen etuoikeutetuksi asemaksi sen, että ihminen tulee hätänsä tai vaivansa kanssa vastaanotolleni.”

Alan vaihtaminen on myös raskasta.

“On hankalaa olla jatkuvasti aloittelija ja aloittaa alusta. Elämä ei koskaan ole perusmukavaa ja tasaista.”

Kirjoittamista Rudanko ei aio kuitenkaan kokonaan jättää.

“En varmaan kirjoita varsinaisesti toimittajana enää, mutta ehkä jotain lääketieteen filosofiaa tai populaaritiedettä tai vaikka fiktiota.”

Teksti: Heta Muurinen

Kuva: Samuli Siirala

Juha RudankoOman alansa voi löytää vasta aikuisenakin. Juha Rudanko vaihtoi toimittajan työt lääkärin ammattiin.



Kommentit(0)

Lisää kommentti

Kommentointiohje

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kirjoituksen aiheeseen. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat kirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallitus, europassi@oph.fi.

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on viisi miinus yksi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.