Au pairin asema perheessä saattaa olla haasteellinen, mutta työskentely ulkomailla vahvistaa itseluottamusta.

“Lähdin avoimin mielin. Odotin lähinnä kielitaidon kehittymistä,” vuoden au pairina Yhdysvalloissa viettänyt Laura Lakso kertoo.

Lakso ei ollut aikaisemmin käynyt Yhdysvalloissa, joten saapuminen New Yorkin miljoonakaupunkiin oli ikimuistoinen. Muutaman päivän orientaation jälkeen matka jatkui viereiseen New Jerseyn osavaltioon, jossa Lakso työskenteli koko vuoden.

“New Jerseyssä asuin tyypillisessä amerikkalaisessa lähiöympäristössä: pieniä kaupunkeja, ei julkista liikennettä, joka paikkaan piti mennä autolla”.

Lakso muistelee au pair -aikaa lämmöllä. “Ehkä aika kultaa muistot, mutta juuri juttelin yhden au pair -ajan kaverin kanssa ja totesimme, että se oli aika helppoa ja mukavaa aikaa,” Lakso hymyilee.

Yksi parhaita puolia ulkomailla vietetyssä vuodessa olikin se, että sen aikana Lakso ehti tutustumaan ihmisiin eri puolilta maailmaa. Vapaa-aikanaan hän matkusteli muiden au pairien kanssa, joita oli Suomen lisäksi muun muassa Etelä-Afrikasta, Brasiliasta ja Australiasta.

“Kävimme usein New Yorkissa, jonne oli junalla tunnin matka. Matkustimme myös Washingtonissa, Bostonissa ja Philadelphiassa”.

Työajoista pidettävä kiinni

Essi Kannisen motivaatio lähteä au pairiksi oli samanlainen kuin Lakson. “Halusin lähteä Saksaan, koska olin opiskellut koulussa pitkän saksan, mutta silti koin, että osasin kieltä heikommin kuin englantia,” Kanninen kertoo.

Kanninen työskenteli ja asui viisi kuukautta Kölnissä. Hän hoiti isäntäperheen kaksivuotiaita kaksosia.

Lakson kokemus oli myönteinen, koska isäntäperhe piti kiinni sovituista pelisäännöistä. Suuri osa työstä oli perheen kouluikäisten lasten kuljettamista kouluun tai harrastuksiin; kotitöistä vastasi siivooja.

Au pairin asema saattaa kuitenkin olla haastava, koska hän ei ole perheenjäsen, mutta kuitenkin asuu työpaikallaan, ja perhe saattaa odottaa au pairin toimivan melkein kuin osa perhettä. Tästä syystä Kannisen kokemus Saksassa oli hyvin erilainen kuin Lakson Yhdysvalloissa.

“Perhe oli kriisissä, kun saavuin. Perheen äidin äiti oli juuri kuollut, ja vanhemmat olivat keskellä avioeroprosessia,” Kanninen kertoo.

Hän joutui hankalaan tilanteeseen, kun perheen kaksi aikuista riitelivät, ja häneltä myös odotettiin paljon ylityötunteja. “Pidin itse työstä, mutta tilanne on haastava, kun asuu työpaikallaan. Työajoista voi olla vaikea pitää kiinni. Pitää itse tehdä selväksi, mikä on omaa aikaa,” Kanninen selvittää.

Kanninen huomauttaa, että au pairin rooli perheen lasten kanssa ei välttämättä ole selkeä. “Tilannetta katselee ulkopuolisena. Kasvatukseen ei voi puuttua, vaikka perheessä toimittaisiin eri tavalla kuin itse toimisi”.

Kannisen oli alun perin tarkoitus työskennellä Saksassa kahdeksan kuukautta, mutta viiden kuukauden jälkeen hän totesi, että tilanne perheessä oli liian hankala. “Kaikki on kiinni siitä, minkälaiseen perheeseen päätyy - ja perhettä on vaikea arvioida etukäteen”.

Laksolle haastavinta oli tottua asumaan toisten ihmisten kotona. “Olin kuitenkin asunut jo monta vuotta omillani, ja yhtäkkiä olin tämän perheen kodissa. Välillä mietin, että onko ok, jos olen hetken vain huoneessani yksin. Minua kuitenkin auttoi se, että perhe kannusti minua viettämään vapaa-aikaa muiden au pairien kanssa”.

Itsevarmuutta lisää

“Vahvimmin mieleeni jäi automatka Kölnistä Baijeriin. 600 kilometrin matka taittui autolla kuudessa tunnissa. Saksa on iso maa, mutta tiet ja autot ovat hyviä,” Kanninen kertoo. Kölnistä hän kaipaa lukuisia kahviloita, leipomoita ja keskieurooppalaista tunnelmaa. “Ja hintataso oli niin matala, että aluksi tuntui, ettei mikään maksa ruokakaupassa mitään!”

Asumalla viisi kuukautta Kölnissä hän pääsi sisään saksalaiseen kulttuuriin, ja kielitaito vahvistui. “Vaikka välillä oli hankalaa, tuona aikana myös vahvistui tunne, että pärjää kyllä”.

Keväällä 2014 Kanninen haki opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon, ja suunnittelee lähtevänsä opiskelijavaihtoon Keski-Eurooppaan. Ensisijainen kohdemaa on juuri Saksa.

Au pairiksi lähteviä Kanninen neuvoo ottamaan selvää perheestä etukäteen. Hän huomauttaa, että perheiltä voisi vaatia suosituksia etukäteen, niin kuin au paireilta vaaditaan. Au pairiksi lähtevän pitää olla valmis pitämään kiinni työajoista ja muista sovituista pelisäännöistä.

Myös Lakso korostaa sitä, että au pair -vuoden aikana itsevarmuus ja itsenäisyys vahvistuivat. Lähtiessään hän ei tuntenut ketään, mutta jo ensimmäisten päivien orientaatiossa tutustui muihin nuoriin ympäri maailmaa. Osasta on tullut hyviä ystäviä, joiden kanssa hän pitää edelleen yhteyttä.

“Opin paljon myös muista kulttuureista kuin yhdysvaltalaisesta, kun tutustuin ihmisiin monista eri maista,” Lakso muistelee.

Lakson neuvo au pairiksi lähtemistä pohtivalle on yksinkertainen: “Mene!”

Teksti: Juha Rudanko

Kuva: Samuli Siirala

Kaikesta opitusta on hyötyä

Europassin avulla voi tuoda esille osaamista, kokemusta ja taitoja, jotka voisivat muuten jäädä piiloon. Erityisesti ulkomailta kerätty kokemus ja oppiminen voi joskus jäädä huomiotta. Lue lisää aiheesta: http://www.europass.fi/europass/etusivu/ajankohtaista/102/0/kansainvalinen_osaaminen_esiin

Lähtisinkö au pairiksi? Kokemus on monipuolinen, itsevarmuus ja itsenäisyys kasvavat - ja kaikesta opitusta voi olla hyötyä myös tulevaisuudessa.