Kansainvälinen osaaminen esiin

Työnhakijoilla on valtavasti kansainvälistä osaamista, joka pysyy piilossa. Europassilla voi kätevästi tuoda esiin uudenlaista kansainvälistä osaamista.

Suomessa on valtava määrä kansainvälistä osaamista, joka jää piiloon. Työnantajat eivät tunnista sitä - eivätkä työnhakijat aina tunnista omaa osaamistaan.

Vastaava asiantuntija Kati Virolainen CIMOsta

“Työnhakijat eivät tuo riittävästi esille kansainvälistä osaamistaan, ja työnantajat eivät tunnista työnhakijoiden kansainvälistä osaamista,” vastaava asiantuntija Kati Virolainen CIMOsta sanoo.

CIMO selvitti suomalaisten työnantajien suhtautumista kansainväliseen osaamiseen vuonna 2005 ja vuonna 2013 CIMO tutki asiaa uudelleen yhteistyössä Demos Helsingin kanssa. Jälkimmäisessä selvityksessä kartoitettiin myös ammatti- ja korkeakouluopiskelijoiden suhtautumista kansainväliseen kokemukseen ja sen tuomaan hyötyyn.

Molemmissa tutkimuksissa todettiin, että kansainvälisyys ei ole työnantajille tärkeä rekrytointikriteeri. Opiskelijat arvostavat kansainvälistä osaamista ja uskovat omasta kansainvälisestä osaamisesta olevan hyötyä työurallaan, mutta toisaalta uskovat, että muut ihmiset arvostavat kansainvälisyyttä vähemmän kuin he itse.

Uudenlaista kansainvälistä osaamista

Kansainvälisyys on perinteisesti ymmärretty kielitaidoksi, ulkomailla kartutetuksi kokemukseksi ja suvaitsevaksi asenteeksi. CIMOn ja Demos Helsingin selvityksessä määritellään uusi kansainvälinen osaaminen laajemmin: se on kykyä toimia monikulttuurisissa yhteisöissä, verkostoitumistaitoja, sitkeyttä ja ongelmanratkaisukykyjä.

“Nämä ovat juuri niitä ominaisuuksia, joita työnantajat arvostavat korkealle rekrytoinnissa. Niitä ei vain tunnisteta taidoiksi, joita kartutetaan myös kansainvälisen kokemuksen kautta,” Virolainen kertoo.

Työnantajat ymmärtävät kansainvälisen osaamisen perinteisesti, eivätkä anna sille suurta painoarvoa rekrytoinnissa, mutta samalla he arvostavat uudenlaista kansainvälistä osaamista, mutta eivät tunnista sitä. Samoin työnhakijat eivät huomaa, kuinka paljon kansainvälistä osaamista heillä on. Kansainvälinen osaaminen pysyy piilossa.

Uteliaisuus kartuttaa osaamista

Vuosituhannen vaihteessa keskusteltiin paljon uudesta luovasta luokasta, joka innovaatioillaan antoi erityisen suuren panoksen talouteen ja kulttuuriin. CIMO ja Demos Helsinki tunnistivat uuden laaja-alaisemman ja demokraattisemman ilmiön: uteliaan luokan nousun. Kyseessä ei ole tietty ihmisryhmä, vaan laajalle levinnyt utelias asenne globaalia maailmaa kohtaan.

Uteliaisuus tarkoittaa sitä, että yhä useammat ihmiset seuraavat kansainvälisiä medioita, ovat kiinnostuneita globaaleista kysymyksistä ja osallistuvat avoimiin globaaleihin verkkoyhteisöihin, esimerkiksi Wikipedian kehittämiseen. Samalla ihminen kartuttaa uudenlaista kansainvälistä osaamista, vaikka ei lähtisikään ulkomaille.

“Esimerkiksi aktiivinen nettipelien pelaaja kartuttaa ongelmanratkaisukykyä ja on tottunut toimimaan yhteisössä, jossa on jäseniä ympäri maailmaa,” Virolainen sanoo. “Työnhaussa voi korostaa näitä taitoja: harrastuksen myötä on tottunut verkostoitumaan ja toimimaan monikulttuurisessa yhteisössä.”

Osaaminen esiin Europassilla

Europassi on hyvä työkalu tuomaan esiin uudenlaista kansainvälistä osaamista. Europassin ansioluettelossa voi esitellä laajasti osaamista, jota ei ole hankittu perinteisin keinoin. Kielipassissa työnhakija voi kuvata tarkasti kielitaitoaan, oli se hankittu perinteisesti kielikursseilla tai osallistumalla keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

“Erityisesti Europassin ansioluettelo on hyvin tunnettu ympäri Eurooppaa ja se on myös hyvä työkalu piilotetun osaamisen kuvaamiseen,” Virolainen toteaa.

CIMOssa kehitetään apukysymyksiä, joiden avulla kansainvälistä osaamista voi tehdä näkyväksi ansioluettelossa. Keväällä 2014 CIMOn verkkosivuilla voi myös arvioida omaa kansainvälistä osaamistaan nuorille suunnatun kevyen kyselyn avulla.

Keskeistä on, että työnhakija itse tunnistaa oman kansainvälisen osaamisensa. “Jos rekrytointitilanteessa työnantaja ei suoraan kysy kansainvälisestä osaamisesta, työnhakija voi aktiivisesti tuoda sen esiin.”

Teksti: Juha Rudanko

Kuvat: Samuli Siirala