Liisa Wallenius Haaga-Helia ammattikorkeakoulustaKieli avaa kulttuurin

Kielitaidon merkitys korostuu, kun kulttuurien kirjo työelämässä kasvaa.

”Kielitaito auttaa yritysmaailmassa ymmärtämään yhteistyökumppaneita ja kulttuurisia sääntöjä. Vieraan kielen osaaminen avaa ymmärrystä vieraaseen kulttuuriin”, Liisa Wallenius sanoo. Wallenius on ELPiPL-hankkeen projektikoordinaattori Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa.

Hankkeen tarkoitus on edistää eurooppalaisen kielisalkun ja Europassin kielipassin käyttöä. Siihen osallistuu kansallisten Europass-keskusten lisäksi koulutusorganisaatioita neljästä eri maasta ja useita yrityspartnereita.

Osana hanketta on selvitetty sitä, minkälaista kielitaitoa yritykset tarvitsevat. ”Suullista kielitaitoa tarvitaan asiakkaiden kanssa; kirjallista yritysten sisäisessä viestinnässä”, Wallenius kertoo.

Halutuimmat kielet suomalaisyrityksissä ovat englanti, ruotsi ja venäjä. Eri maissa korostuvat naapurimaiden kielet – Hollannissa saksa, Ruotsissa suomi ja Liettuassa venäjän lisäksi puola.

Europassin kielipassi on kätevä työkalu kielitaidon esittelemiseen työnhaussa. Kielenoppija kirjaa kielipassiin sekä viralliset kieliopintonsa että muun kokemuksensa kielenoppimisesta, esimerkiksi työ- tai opiskelujaksot ulkomailla. Kielipassi perustuu itsearviointiin.

”Yritykset joskus miettivät, kuinka paljon itsearviointiin voi luottaa”, Wallenius huomauttaa.

Itsearviointi on haaste

Kielisalkku on yksi mahdollisuus työnhakijalle täydentää ja todentaa itsearviointiaan. Kielisalkku on portfolio, jossa kielenoppija voi esittää kirjallisia näytteitä kielitaidostaan.

”Itsearviointiin haluaisi luottaa, mutta olisi mukavaa myös tietää, mikä on opettajan arvio hakijan kielitaidosta”, Sanna Raiskio matkatoimisto Kaleva Travelista toteaa. Kaleva Travel on yksi ELPiPL-hankkeen yrityspartnereista.

Raiskio kannustaa työnhakijoita laatimaan myös kieliportfolion.

”Kielitaidolla on suuri merkitys matkatoimistossa. Asiakaskunta on kaksikielistä, ja asiakasyrityksemme ovat monikielisiä”, hän kuvailee. Kielitaito tulee erityisesti esille tilanteissa, joissa asiakkaalla on jokin ongelma matkallaan, ja matkatoimisto pyrkii auttamaan siinä.

Kaleva Travelissa kielitaito arvioidaan yleensä todistusten perusteella. Jos haetussa työtehtävässä tarvitaan erityisen paljon esimerkiksi ruotsin tai englannintaitoa, niitä voidaan myös testata haastattelutilanteessa.

Kieliportfolion laatiminen voi myös auttaa nuorta työnhakijaa, jolla ei vielä ole runsaasti työkokemusta. Siihen voi kirjata ulkomaankokemustaan tai esimerkiksi opiskeluissaan tekemiä projekteja.

Monikulttuurisuuden ymmärtäminen tärkeää

Sekä Wallenius että Raiskio korostavat kielitaidon merkitystä väylänä erilaisten kulttuurien ymmärtämiseen. ”Kielen takana on kulttuuri. Työyhteisöt ovat tänä päivänä yhä monikulttuurisempia”, Raiskio sanoo.

Suomessakin on yhä enemmän ihmisiä, joilla on erilainen kulttuuritausta. ELPiPL-hankkeen yrityskyselyissä selvisi, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä muutama prosentti työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia; suuryrityksissä luku on noin kymmenen prosenttia.

Tämän lisäksi kulttuurin tuntemus korostuu yhteistyössä ulkomaisten kumppanien kanssa. ”Kaleva Travelilla on tytäryhtiöitä Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Romaniassa. Tämän lisäksi monet asiakasyrityksistämme ovat hyvin kansainvälisiä”.

Raiskio kannustaakin opiskelijoita lähtemään ulkomaille esimerkiksi harjoitteluvaihtoon, jos se vain on mahdollista.

Huolellisuudella erottautuu työnhaussa

”Yleensä opiskelijat osaavat englantia varsin hyvin, mutta kielitaidon laajuus riippuu opiskelualasta. Esimerkiksi matkailussa opiskelijat usein lukevat kolmea tai neljää vierasta kieltä”, Wallenius kertoo.

Sanna Raiskio matkatoimisto Kaleva Travelista

Wallenius opettaa itse ruotsia ja englantia Haaga-Helian Porvoon yksikössä. Hän on huomannut, että opiskelijoiden kielitaito on vuosien varrella kaventunut. Toisaalta tähän asti Suomessa harvinaisemmat kielet kuten kiina tai arabia kasvattavat suosiotaan. Wallenius sanookin, että oppilaitoksen kiinalaisilla opiskelijoilla ei ole vaikeuksia löytää harjoittelu- tai työpaikkoja.

Kun työnhaussa monilla hakijoilla on hyvä kielitaito, erottautuminen voi olla vaikeaa. Yksi keino on kielisalkkuun panostaminen. ”Rekrytoija kiinnittää huomiota siihen, että portfolio on tehty huolella, että se on selkeä kokonaisuus. Olisi myös hyvä tuoda siihen esimerkkejä, jotka liittyvät haettuun työtehtävään. Matkatoimistoon haettaessa portfoliossa voisi olla vieraalla kielellä kirjoitettu varauspyyntö tai vastaus asiakkaan reklamaatioon”, Raiskio kuvaa.

Olisi siis tärkeää huomioida hakemuksessaan nimenomaan se yritys ja työtehtävä, johon hakee. Kielitaidon tarve vaihtelee suuresti yrityksestä ja työtehtävästä toiseen. Pienissä yrityksissä ei välttämättä ole aikaa tai tarvetta panostaa kieliosaamiseen.

Raiskio muistuttaa, että työnhakijan kannattaa myös miettiä, onko yritys sellainen, jossa haluaisi työskennellä.

”Työnhakijan olisi hyvä esimerkiksi selvittää, ottaako yritys ympäristöasiat riittävästi huomioon. Ja kysyä itseltään, onko tämä yritys, jossa minulla on hyvä olla”.

Kielityökalut tunnetummaksi

ELPiPL-hankkeen tarkoitus on kehittää kielikoulutusta ja lisätä Europassin kielipassin ja eurooppalaisen kielisalkun käyttöä. Hankkeessa on myös selvitetty sitä, minkätyyppistä kielitaitoa yritykset tarvitsevat ja miten kielipassia ja kielisalkkua voisi kehittää vastaamaan paremmin yritysten tarpeita. Yritykset ovat arvioineet opiskelijoiden tekemiä esimerkkiportfolioita.

Hankkeeseen osallistuu kaksi suomalaista ammattikorkeakoulua ja yksi lukio sekä oppilaitoksia Alankomaista, Ruotsista ja Liettuasta. Tämän lisäksi hankkeessa on mukana suomalaisia yrityskumppaneita ja kansalliset Europass-keskukset, eli Suomessa Opetushallitus.

Hanke jatkuu ainakin vuoden loppuun. Syksyllä on tarkoitus lisätä kieliportfolioiden käyttöä oppilaitosten opetustyössä, ja järjestää tapaamisia, jotka keräisivät yhteen yrityksiä ja opiskelijoita.

Lisää projektista: www.elpipl.com