Kielipassi mittaa kielitaitoasi

Kielipassi mittaa kielitaitoa monipuolisesti. Kielten ammattilainen Virpi Hämeen-Anttila kehuu kielipassia kielitaidon arvioinnin välineenä. Hän korostaa, että vieraan kielen oppiminen avaa kokonaisen kulttuurin. Sitä paitsi kielet ovat helppoja!

Nettiyhteys hieman takkuilee, sivuston lataamisessa kestää hetken, mutta alkuun päästään. Virpi Hämeen-Anttila aloittaa oman Europass-kielipassin luomisen.

Aluksi kielipassiin täytetään henkilötiedot, nimi ja syntymäaika. ”Hyväksyyköhän tämä ä:tä?”

Kyllä hyväksyy. Europassin kielipassin voi täyttää 26 kielelle joten skandinaavisetkin kirjaimet toimivat.

Hämeen-Anttilan on kielten ammattilainen. Hän opettaa intialaista muinaiskieltä sanskriittia Helsingin yliopistolla, ja kääntää ja kirjoittaa itse sekä tieteellistä tekstiä että kaunokirjallisuutta.

Myös epävirallinen kokemus tärkeää

Kielipassin kielivalikoima on laaja, mutta sekään ei kata Hämeen-Anttilan koko kielitaitoa. ”Eurooppalaiset kielet ovat aika hyvin hallussa muinaiskirkkoslaavista ja armeniasta lähtien”, Hämeen-Anttila naurahtaa.

Hämeen-Anttila aloittaa kielipassin täyttämisen vahvimmasta vieraasta kielestään, englannista. Kielipassissa kielitaito arvioidaan kuusiportaisella asteikolla A1:sta C2:een. C2 vastaa erittäin vahvaa vieraan kielen taitoa. Kielipassissa arvioidaan erikseen kielen ymmärtämistä, puhumista ja kirjoittamista.

Itsearvion lisäksi kielipassiin voi kirjata erilaisia kokemuksiaan, joissa vierasta kieltä on oppinut. Näin kielipassissa voi tuoda esille varsinaisen opiskelun lisäksi epävirallisempaakin kielenoppimista.

”Järjestän konferensseja englanniksi, avustan englanninkielisiä tieteellisiä aikakauslehtiä ja opetan englanniksi, voidaanko nämä ottaa mukaan?”

Kieli avaa kulttuurin

”Olen ottanut asenteen, että kielten oppiminen on helppoa!”

Asenne on poikinut Hämeen-Anttilalle huikean kielitaidon. Portugalia, italiaa, kreikkaa, sanskriittia, latinaa ja lukemattomia muita, eläviä ja kuolleita kieliä.

”Alun perin innostuin sanskriitista, koska se on niin kaunis kieli. Intia ei sinänsä kiinnostanut. Mutta kun osasin sanskriittia, tajusin mitä kaikkea se avasi. Sain intialaisen kulttuurin ja mentaliteetin erikoistarjouksena sanskriitin ohessa!”

Hämeen-Anttila korostaa, että kieleen sisältyy kokonainen tapa ajatella. ”Mentaliteetti tulee esille siinä, miten sama asia ilmaistaan eri kielillä. Kielitaidon ydin on se, että osaa sanoa asiat niin kuin syntyperäiset kielenpuhujat sanoisivat”.

Monista Hämeen-Anttilan osaamista kielistä ei ole suoranaista käytännön hyötyä. Toisaalta muinaisten, kuolleiden kielten kautta voi ymmärtää nykykieliä. ”Olen opiskellut antiikin kreikkaa, minkä kautta osaan lukea myös nykykreikkaa. Romanisten kielten opetteleminen helpottuu, kun osaa latinaa.”

Kielipassi huomioi erilaiset kielitaidot

Hämeen-Anttila kehuu kielipassissa sitä, että se ottaa huomioon erityyppiset kielitaidon osa-alueet.

”Minulla on useimmissa kielissä hirveän hyvä lukutaito, mutta puhuminen on joillakin kielillä vaikeampaa. Esimerkiksi portugalia luen hyvin, mutta puhuminen tuottaa vaikeuksia”.

Hämeen-Anttila muistuttaa, että myös työnantajat voivat tarvita erityyppisiä kieltenosaajia.

”Jotkut tarvitsevat vieraan kielen puhetaitoa, jotkut pelkkää kirjoitus- tai lukutaitoa.”

Kielipassi on tästä syystä erinomainen työkalu – se jaottelee kielitaidon viiteen eri kategoriaan. Oman arvionsa saavat kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, suullinen vuorovaikutus, puheen tuottaminen ja kirjoittaminen.

”Minulta usein kysytään, kuinka monta kieltä osaan. Siihen on mahdotonta vastata, koska osaan eri kieliä eri tavoilla. Kuolleista kielistä olisi järjetöntä ajatellakaan, että niissä olisi suullista taitoa!”

Lupaava työkalu opiskelijoille

”En ole törmännyt Europassiin aikaisemmin, eikä se ole tullut vastaan yliopistollakaan”.

Hämeen-Anttila kuitenkin uskoo, että kielipassista voisi olla hyötyä yliopisto-opiskelijoille.

”Jos rekrytoinnista vastaavat ihmiset yrityksissä alkaisivat hyödyntää sitä enemmän, kielipassi voisi olla todella hyödyllinen opiskelijoille. Tämähän on kuin lingvistinen CV!”

Kielitaitoa on joskus vaikea arvioida, Hämeen-Anttila sanoo. Kielipassi on siihen oiva työkalu.

”Erityisen hyvää kielipassissa on se, että se on yhteismitallinen. Työnantajan on helppo vertailla ihmisiä keskenään”.

Mahdollisena ongelmana Hämeen-Anttila pitää sitä, että kielipassin täyttäjät arvioivat kielitaitonsa itse.

”Ovatko ihmiset rehellisiä? Miehet helposti yliarvoivat kielitaitoaan, ja naiset aliarvioivat.”

Hämeen-Anttila tosin huomauttaa, että kielipassin taitoarvioiden ja kokemus- ja todistusosioiden tulee vastata toisiaan. Jos passin käyttäjä ilmoittaa, että hänellä on erinomainen kielitaito, niin arvion tueksi pitäisi olla myös vahvaa näyttöä kielenopiskelusta tai muulla tavalla hankitusta kielitaidosta. ”Ehkä pelko epärehellisyydestä onkin turha.”

Kielitaito voi ratkaista työnsaannin

Kieltenopetuksessa Hämeen-Anttila korostaisi enemmän kielten tuomia mahdollisuuksia.

”Nuorille pitäisi korostaa, mitä kaikkea kieli avaa. Nuoria pitäisi myös lähestyä nuorten formaateilla. Voi esimerkiksi katsoa, minkälainen on ranskalainen Wikipedia. Italiankielinen Wikipedia on todella iso!”

Hämeen-Anttilan mukaan esimerkiksi saksan- tai ranskankielisten nettisivujen käyttäminen avaa aivan uuden maailman verrattuna siihen, että kävisi aina vain englanninkielisillä sivuilla. Kieliä voi oppia myös vaikkapa dvd-elokuvia katselemalla. Hämeen-Anttila laittaa usein vieraskieliset tekstitykset päälle dvd:tä katsoessaan ja tutkiskelee, miten asiat ilmaistaan eri kielillä.

Hämeen-Anttilalle kielet ovat intohimo, hän rakastaa eri kielten sointeja ja kaikuja ja sitä, miten eri kielillä ilmaistaan asioita. Hän kuitenkin korostaa, että kielitaidosta on nykypäivänä konkreettista hyötyä.

”Työpaikkaa haettaessa vaikkapa ranskan tai venäjän taito voi ratkaista koko paikan saamisen. Kielitaito on rahaa!”

Kielipassin voi täyttää helposti verkossa

Kielipassi on osa Europass-asiakirjakokonaisuutta. Se on tapa esitellä kielitaitoa esimerkiksi työpaikkaa haettaessa. Kielenoppija kirjaa kielipassiin opintonsa ja muut kokemuksensa kielen oppimisesta. Kielipassi perustuu itsearviointiin, jossa käytetään yhteistä eurooppalaista taitotasoasteikkoa.

Kielipassinn voi täyttää verkossa, tai asiakirjapohjan voi ladata omalle tietokoneelle myöhempää täyttöä varten. Kysymysmerkkisymboleja klikkaamalla saa esiin kuvaukset taitotasoasteikosta. Näin oman kielitaidon arvioiminen käy helposti. Lamppusymbolit puolestaan avaavat havainnollistavia esimerkkejä siitä, miten eri osiot täytetään.

Kielipassin voi tallentaa omalle tietokoneelleen erilaisissa tiedostomuodoissa, esimerkiksi pdf- tai Word-dokumenttina. Verkkotyökalun avulla tehdyn kielipassin voi myös lähettää itselleen sähköpostina. Kerran täytettyä kielipassia on helppo päivittää, kun kielitaitoa karttuu lisää.


www.europass.fi