Persoonallisuudella erottautuu työnhaussa

Feissareita järjestöille välittävä yritys palkkaa paljon nuoria työnhakijoita. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys työnhaussa.

Moni törmää feissariin eli järjestön varainhankkijaan keväisellä kadulla, mutta harva ymmärtää, kuinka haastavasta työstä on kysymys. “Feissari myy mielikuvaa, jonka perusteella asiakas sitoutuu järjestön kuukausilahjoittajaksi,” Fundraising Aid eli FRA Oy:n toimitusjohtaja Susanna McGlynn kertoo.

Fundraising Aid ja sen toimijat

McGlynn työskenteli Unicefilla varainhankinnassa usean vuoden ennen kuin perusti oman yrityksensä. Nyt kolme vuotta toimineen FRA:n asiakkaita ovat muun muassa Maailman luonnonsäätiö WWF, Pelastakaa lapset ja Suomen punainen risti.

Kiireisenä kesäsesonkina FRA työllistää lähes 200 feissaria eri puolella Suomea. Valtaosa heistä on nuoria, joilla ei ole vielä merkittävästi työkokemusta. Mukana on myös toisella alalla pitkän uran tehneitä ihmisiä, mutta suurin osa on opiskelijoita tai abiturientteja.

McGlynnilla ja FRA:n projektipäälliköllä ja koulutusvastaavalla Heidi Melin-Gandharilla onkin arvokkaita vinkkejä nuorille työnhakijoille.

Rohkeus ratkaisee

“Feissaus on raakaa myyntityötä, jossa joutuu sietämään paljon kielteistä palautetta,” Melin kertoo. “Työ vaatii tiettyä rohkeutta ja halua yrittää onnistua,” hän lisää.

Myös McGlynn korostaa rohkeuden merkitystä. “Reippaus ja rohkeus kontaktin ottamisessa muihin ihmisiin on tärkeää.”

Feissariksi hakeutuu hyvin erilaisia ihmisiä. Joiltakin työ onnistuu luonnostaan; jotkut hakeutuvat siihen kohentaakseen sosiaalisia taitojaan. Suurin osa kesäfeissariksi hakevista on 17-22-vuotiaita.

Kun hakee sosiaalista rohkeutta vaativaan työhön, kannattaa työnhaussa olla myös rohkea. “Kannattaa soittaa työnantajalle. Se osoittaa kiinnostusta työhön. Tietenkin pitää miettiä, mitä sanoo ja kysyy puhelun aikana,” McGlynn kertoo.

Omaa asennettaan on myös syytä pohtia. “Joskus hakija soittaa ja sanoo, että ensi viikolla sopisi aloittaa työt, seuraavalla viikolla onkin menossa matkoille,” McGlynn nauraa. “Ja kannattaa muistaa, että mihin aikaan tahansa ei kannata soittaa. On ihan ok soittaa illalla, jos hakee iltatyöhön, mutta ei sunnuntai-iltapäivänä!”

Soittamalla suoraan työnantajalle voi tänä päivänä erottautua joukosta, koska selvä enemmistö hakijoista lähettää sähköisen hakemuksen tai ottaa yhteyttä sähköpostitse. McGlynn muistelee, että kymmenen vuotta sitten 90 prosenttia hakijoista soitti suoraan työnantajalle.

Vaikka ei soittaisikaan työnantajalle, kannattaa muistaa, että työnantaja saattaa soittaa. “Jos olet hakenut työpaikkaa, muista odottaa yhteydenottoa ja vastaa puhelimeen!”

Läsnäolo tärkeää

Onnistunut työnhaku voi olla kiinni pienistä asioista, kuten siitä, että soittaa työnantajalle tai vastaa ripeästi tämä lähettämään viestiin. Selkeä kommunikointi on tärkeää. Myös persoonallisella hakemuksella voi erottautua.

“Sen kyllä huomaa, jos sama hakemus on lähetetty kymmeneen eri paikkaan,” Melin kertoo. “Meille tulee myös todella hyviä ja persoonallisia hakemuksia, joista huomaa, että on tarkkaan mietitty, miksi haluaa juuri meille töihin. Se tekee myönteisen vaikutuksen”.

Feissariksi hakevan kannattaa osoittaa jo työnhaussa niitä taitoja, joita tulevassa työssä tarvitaan. “Feissarilla pitää olla pallo hallussa verbaalisesti. Oma energia ja keskittymiskyky ovat tärkeitä,” McGlynn selvittää.

FRA:n feissarit tekevät pääasiassa ovelta ovelle -varainhankintaa. Uusien ihmisten kohtaaminen ja kuukausijäsenyyden myynti on haastavaa. Psyykkinen tahtotila ja läsnäolo hetkessä ovat olennaisia ominaisuuksia feissarille.

“Jokaiselle potentiaaliselle kuukausilahjoittajalle pitäisi luoda tunne, että feissari keskittyy juuri häneen. Feissarin pitää mennä jokaiseen tilanteeseen kuin ensimmäiseen, “ Melin kertoo.

Melin aloitti itse työt feissarina vuonna 2005 ja viihtyi työssä kaksi ja puoli vuotta ennen, kuin siirtyi johtotehtäviin.

McGlynn ja Melin korostavat, että feissarin täytyy auttaa potentiaalista lahjoittajaa tekemään oivalluksia siitä, miksi hän lähtisi tukemaan tiettyä järjestöä. “Parhailla feissareilla on paljon lämpimiä, rauhallisia keskusteluja potentiaalisten lahjoittajien kanssa,” McGlynn kertoo.

Motivaatio näkyy työnhaussa

Motivaatio hakeutua feissariksi vaihtelee paljon. Kaikkia feissareita yhdistää jonkinlainen kiinnostus järjestömaailmaan. Ehkä olennaisinta työnhaussa onkin miettiä, miksi haluaa juuri hakemaansa työpaikkaan.

“Jos vähänkin miettii, mitä työpaikkaa hakee ja miksi, se kyllä näkyy. Jos oikeasti haluat kyseisen työpaikan, on paljon suuremmat mahdollisuudet myös saada se,” McGlynn painottaa.

Monet feissarit työskentelevät kesän tai pari, mutta joukossa on myös niitä, jotka viihtyvät työssä useita vuosia. Haastavassa ja sosiaalisia taitoja vaativassa työssä voi oppia paljon sellaista osaamista, jota voi hyödyntää myöhemmin työurallaan.

McGlynn ja Melin huomauttavat, että feissauksessa voi oppia myös paljon itsestään. Suurin osa ihmisistä, joihin feissari ottaa kontaktin, kieltäytyvät välittömästi. Negatiivista palautetta tulee paljon.

“Työssä oppii paljon omista reaktioistaan erilaisiin tilanteisiin: että hankalassa tilanteessa ei häkelly,” Melin kertoo.

Teksti: Juha Rudanko
Kuva: Samuli Siirala